onko viime päivityksestä muka viikko? hauska vitsi! viime sunnuntai oli varmasti eilen. se ei tosin käy järkeen, sillä nyt on taas sunnuntai. ja tässäkö pitäisi nyt muistaa viikon tapahtumat, sekin on hauska vitsi, sillä hyvä kun eilistä muistan.
koulua oli tällä viikolla kolme päivää. kahtena päivänä luentoja, yhtenä päivänä johtajuuskurssia. "lederskap 1" on nimeltään kurssi, jota käyn nyt. seuraava kurssi on "lederskap 2", yllättäen jatkoa edelliseen. kurssilla on restonomiopiskelijoita sekä ravitsemustieteen opiskelijoita. luennot meillä on yhdessä, mutta tunnit erilleen. kyseinen restonomipoppoo vaikuttaa todella mukavalta. onhan se ollut haastavaa soluttautua paikallisten opiskelijoiden sekaan, kun ymmärtää vain joka toisen sanan mitä ne edes puhuvat. tämän viikon tunnilla meillä oli kuitenkin koko koulupäivä pelkkiä esityksiä, leikkejä ja yhteisiä keskusteluja, joiden ansiosta alkukankeus karkasi koulun ovista ulos. juostiin ympäri luokkaa ja kisattiin toisiamme vastaan piirtämällä taululle sanoja, jotka oman tiimin piti arvata, leikittiin purjolla, kurkulla, sipuleilla ja kasattiin palapeliä. vedettiin myös janskun kanssa leikki, missä istuttiin ringissä toistemme syliin. kivoin koulupäivä kyllä miesmuistiin. ilman tuota koulupäivää mä en välttämättä huomenaamuna loisi katsekontaktia mun kurssikavereihin ja toivottaisi hyviä huomenia hymyillen.
tällä viikolla me oltiin slottskogenissa eli göteborgin "central parkissa" janskun kanssa. se on aivan uskomattoman suuri alue metsineen, kukkuloineen, pingviinineen, hylkeineen, hirvineen kaikkineen eläintarhaan kuuluvien eläimineen, esikouluineen, ravintoloineen, lampineen, näköalatasanteineen. uskomattoman rauhallinen, kaunis, jylhä, vehreä ja eläväinen paikka keskellä kaupunkia. jos stressiä tai huolia pukkaa, niin ei kun cykkeli alle ja slottskogeniin. navigaattorikaan ei olisi pahitteeksi.
tällä viikolla mä olen myös tehnyt uusia musiikkilöytöjä, kävellyt kamera kädessä keskustassa aivan liian turistin näköisenä, fiilistellyt elämää aika hiton lujaa, nauttinut hämmentävän lämpöisistä syyspäivistä, pyöräillyt vieraita katuja uusiin paikkoihin, kolunnut kirpputoreja ja tehnyt upeita löytöjä, viettänyt aikaa levykaupoissa ja selaillut vinyyleitä sormet kipeiksi, jonglöörannut, zumbannut ja syönyt kerrankin ravitsevasti. jottei menisi aivan fitnessblogiksi tämä (sillä urheilemisen ja ravitsevan ruoan mainitseminen samassa postauksessa on jo aaivan liikaa), niin olen myös syönyt perkeleen rasvaista ja hyvää roskaruokaa, juonut kaljaa ja lipittänyt viiniä. torstaina illanistumista hagassa ja myöhemmin opiskelijabileet joen rannalla todella hienossa yökerhossa! basso kantautui joen vartta satojen metrien päähän ja paikalla treffattiin kamuja! jes, kamuja! ja kyllä, mulla on kamuja! tutustuttiin myös yhteen ihanaan tyttöön, joka paljastuikin suomalaiseksi. oli hämmentävää tehdä jonkun kanssa tuttavuutta suomeksi. myös viime viikon fuksiaisissa tapaamani pojat ihmettelivät nyt, että "toihan puhuu!" hieman taisin olla tällä kertaa pirteämpänä liikkeellä.
olen myös viettänyt aikaa navidadin, marian ja niiden kavereiden kanssa. navidadin kanssa ollaan pidetty kotosalla fika -kulttuurista kiinni, mutta vastapainoksi herkuteltu tietenkin chileläisen keittiön antimilla. marian kanssa oltiin eilen tanssimassa ja heiluttamassa kankkua latinolaisesta musiikista miksatun klubimusiikin tahtiin. oli niin hauskaa ja rentouttavaa vatkata peppua hyvässä seurassa ja tanssia vähän erilaista musiikkia kuin yleensä. noi ruotsalaistuneet iäkkäämmän sukupolven latinot on kyllä aivan vallatonta seuraa, pakko vaan fiilistellä näitä ihmisiä päivästä toiseen. tänään fikailtiin mun uuden kaverin kanssa kaupungilla. oli kyllä avartavaa jutella elämäni ensimmäistä kertaa japanilaisen ihmisen kanssa. sitä tuntuu, että tuli opittua yhden keskustelun aikana enemmän kuin yhdessä viikossa. vieraasta kulttuurista, mutta myös saatua uusia näkökulmia ja ajatuksia maailmaa kohtaan. tämänkaltaiset hetket on mun mielestä niitä meille jokaiselle kaikkein opettavaisempia. asioita, joita et opi lukemalla kirjasta. että mulla on palava halu matkustaa oppimaan kaikkea uutta tästä pyöreästä pallostamme. sillä tarinoita sillä on varmasti kerrottavana niin paljon, ettei lopulta jaksa edes kuunellakaan. että mä nautin tästä kaikesta. sitä oppii uutta koko aika, vielä paremmin jos poistuu mukavuusalueeltaan.
en ajatellut postailla tänne blogin puolelle kaikkia kuviani, sillä tuntuisi tyhmältä julkaista ne triplasti täällä internetin hurjassa maailmassa. joten siis, kuvien kaipuussa mene tuonne: instagram.com/onervamaria. voin luvata, että ainakin niiden kaipuu loppuu..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti