Täydellinen perjantai

tämä perjantai ampaisi kyllä suoraan "lempparipäivä ruotsissa" -top-listan kärkeen. jansku kysyi eilen, lähtisinkö seuraavana päivänä pyöräilemään saaristoon. vastaukseksi se sai multa jotain väsynyttä muminaa, josta saattoi erottaa sanat opiskeleen, kirjastoon, pakko. tänään aamulla aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja päätin unohtaa suunnitelmat kirjastossa kököttämisestä. hypättiin pyörän satuloihin ja alettiin sunnistamaan merta kohti. matkalla muun muassa ihan pikkiriikkinen prinsessapinkinvärinen puutalo, jossa oli kauneushoitola, jäätävä ylämäki, jonka aikana olisin voinut esim. luovuttaa ja lukuisia taloja, joihin päätin jokaiseen muuttaa joku päivä. niin rauhallista ja kaunista seutua vain muutamien kilometrien päässä keskustasta. perillä satamassa ihasteltiin mastoja, täydellistä ilmaa ja saaristolaistunnelmaa. otettiin lautta brannö -nimiseen saareen. janskun sanoin taakse jäävät saaret näyttivät lelukaupungeilta. pastellinvärisiä puutaloja tönötti kukkuloilla vieri vieren, asukkaita matkalla kotiin ja kauppaan. brannössa ihailu jatkui. löydettiin syrjäinen poukama, jossa oli kunnon ranta laitureineen. hyppytornitkin löytyi. pulahdettiin veteen, ja niin teki mun kännykkäkin. hengenpelastussessioiden jälkeen otettiin kolmisteen aurinkoa ja kuivateltiin vehreällä nurmella. kyllä se luuri vielä toistaiseksi pelaa..! saa nähdä kauanko jaksaa sinnitellä nieltyään merivettä keuhkoihin. että oli muuten lämmin. uinnin jälkeen ei palellut märissä vetimissä lainkaan. tuona hetkenä mietin, että voisin yhtä hyvin istua nyt kirjastossa. kirjasto tuntui pimeältä ja kylmältä kellarilta nykyhetkeen verrattuna. kerta kaikkiaan täydellinen relaushetki (,jos unohdetaan kännykkäepisodi). enpäs olisi uskonut, että 20. syyskuuta uin meressä ja paistattelen rannalla auringossa.

pyöräiltiin saaren halki. ihan uskomaton luonto. toisinaan karua kalliota pienine pensaskasveineen, toisinaan vehreää metsää kapeine sorateineen, toisinaan laakeaa peltoa eläimineen ja saaren keskellä tietty pläntti rakennettua lelukaupunkia. asukkaat veteli pitkin maita semmosilla rennoilla mopoilla, jossa etupyörän päällä oli iso vanerilava, jossa kulki niin muksut kuin kauppakassitkin. ainiin, muutan myös kaikkiin noihin saarien asuntoihin sitten isona. lampaat määkyi, omenapuut notkui ja kirkko näytti liioteltuna maatilan vajalta. kaikki koko päivänä näkemäni oli vain yksinkertaisesti tosi kaunista. meri, rahtilaivat, puutarhat, baarin mainoskyltit, ihmisten hymy, auringon varjot sekä romanttiset postilaatikot. myöhemmin otettiin lautta takaisin mantereelle ja pohdittiin jo ratikan ottamista takaisin. mutta tietty me pyöräiltiin. kuusi tuntia tuo reissu kesti kokonaisuudessaan. ei voi muuta sanoa, kuin onneksi lähdin. tultiin meille ja käytiin salilla venyttelemässä, jonka jälkeen kokkasin uunilohta herkullisten lisukkeiden kera. saunottiin ja rentouduttiin rankan päivän jälkeen. nyt lötkötän sängyssä ja voin kertoa, että tää tyttö on täyttä sänkykamaa! aamulla olisi zumba, mutta mulla on pieni kutina, että mun lihakset haluaa muistuttaa mulle huomenna olemassaolostaan. päivällä mimmien kesken fudismatsi keskuspuistossa, moi taas lihakset.

pikainen katsaus muuhun viikkooni:

isovanhempien kanssa skypettämistä, joogaa ja jumppaa, herääminen koulujuttujen suhteen ja kirjojen hamstraaminen kirjastossa, törkeän hyvän kotiruoan kokkaamista ja itsensä yllättämistä omilla ruoanlaittotaidoilla. leipomista navidadin kanssa, kirjaseminaareja koulussa ja kehuja kurssikavereilta ruotsin kielen taidoista & seminaarissa ryhmälle esitetystä pohtivasta kysymyksestä! pieniä juttuja, mutta silti niitä ehkä isoimpia.

Neljäs viikko alkaa n-y-t nyt!

onko viime päivityksestä muka viikko? hauska vitsi! viime sunnuntai oli varmasti eilen. se ei tosin käy järkeen, sillä nyt on taas sunnuntai. ja tässäkö pitäisi nyt muistaa viikon tapahtumat, sekin on hauska vitsi, sillä hyvä kun eilistä muistan.

koulua oli tällä viikolla kolme päivää. kahtena päivänä luentoja, yhtenä päivänä johtajuuskurssia. "lederskap 1" on nimeltään kurssi, jota käyn nyt. seuraava kurssi on "lederskap 2", yllättäen jatkoa edelliseen. kurssilla on restonomiopiskelijoita sekä ravitsemustieteen opiskelijoita. luennot meillä on yhdessä, mutta tunnit erilleen. kyseinen restonomipoppoo vaikuttaa todella mukavalta. onhan se ollut haastavaa soluttautua paikallisten opiskelijoiden sekaan, kun ymmärtää vain joka toisen sanan mitä ne edes puhuvat. tämän viikon tunnilla meillä oli kuitenkin koko koulupäivä pelkkiä esityksiä, leikkejä ja yhteisiä keskusteluja, joiden ansiosta alkukankeus karkasi koulun ovista ulos. juostiin ympäri luokkaa ja kisattiin toisiamme vastaan piirtämällä taululle sanoja, jotka oman tiimin piti arvata, leikittiin purjolla, kurkulla, sipuleilla ja kasattiin palapeliä. vedettiin myös janskun kanssa leikki, missä istuttiin ringissä toistemme syliin. kivoin koulupäivä kyllä miesmuistiin. ilman tuota koulupäivää mä en välttämättä huomenaamuna loisi katsekontaktia mun kurssikavereihin ja toivottaisi hyviä huomenia hymyillen.

tällä viikolla me oltiin slottskogenissa eli göteborgin "central parkissa" janskun kanssa. se on aivan uskomattoman suuri alue metsineen, kukkuloineen, pingviinineen, hylkeineen, hirvineen kaikkineen eläintarhaan kuuluvien eläimineen, esikouluineen, ravintoloineen, lampineen, näköalatasanteineen. uskomattoman rauhallinen, kaunis, jylhä, vehreä ja eläväinen paikka keskellä kaupunkia. jos stressiä tai huolia pukkaa, niin ei kun cykkeli alle ja slottskogeniin. navigaattorikaan ei olisi pahitteeksi.

tällä viikolla mä olen myös tehnyt uusia musiikkilöytöjä, kävellyt kamera kädessä keskustassa aivan liian turistin näköisenä, fiilistellyt elämää aika hiton lujaa, nauttinut hämmentävän lämpöisistä syyspäivistä, pyöräillyt vieraita katuja uusiin paikkoihin, kolunnut kirpputoreja ja tehnyt upeita löytöjä, viettänyt aikaa levykaupoissa ja selaillut vinyyleitä sormet kipeiksi, jonglöörannut, zumbannut ja syönyt kerrankin ravitsevasti. jottei menisi aivan fitnessblogiksi tämä (sillä urheilemisen ja ravitsevan ruoan mainitseminen samassa postauksessa on jo aaivan liikaa), niin olen myös syönyt perkeleen rasvaista ja hyvää roskaruokaa, juonut kaljaa ja lipittänyt viiniä. torstaina illanistumista hagassa ja myöhemmin opiskelijabileet joen rannalla todella hienossa yökerhossa! basso kantautui joen vartta satojen metrien päähän ja paikalla treffattiin kamuja! jes, kamuja! ja kyllä, mulla on kamuja! tutustuttiin myös yhteen ihanaan tyttöön, joka paljastuikin suomalaiseksi. oli hämmentävää tehdä jonkun kanssa tuttavuutta suomeksi. myös viime viikon fuksiaisissa tapaamani pojat ihmettelivät nyt, että "toihan puhuu!" hieman taisin olla tällä kertaa pirteämpänä liikkeellä.

olen myös viettänyt aikaa navidadin, marian ja niiden kavereiden kanssa. navidadin kanssa ollaan pidetty kotosalla fika -kulttuurista kiinni, mutta vastapainoksi herkuteltu tietenkin chileläisen keittiön antimilla. marian kanssa oltiin eilen tanssimassa ja heiluttamassa kankkua latinolaisesta musiikista miksatun klubimusiikin tahtiin. oli niin hauskaa ja rentouttavaa vatkata peppua hyvässä seurassa ja tanssia vähän erilaista musiikkia kuin yleensä. noi ruotsalaistuneet iäkkäämmän sukupolven latinot on kyllä aivan vallatonta seuraa, pakko vaan fiilistellä näitä ihmisiä päivästä toiseen. tänään fikailtiin mun uuden kaverin kanssa kaupungilla. oli kyllä avartavaa jutella elämäni ensimmäistä kertaa japanilaisen ihmisen kanssa. sitä tuntuu, että tuli opittua yhden keskustelun aikana enemmän kuin yhdessä viikossa. vieraasta kulttuurista, mutta myös saatua uusia näkökulmia ja ajatuksia maailmaa kohtaan. tämänkaltaiset hetket on mun mielestä niitä meille jokaiselle kaikkein opettavaisempia. asioita, joita et opi lukemalla kirjasta. että mulla on palava halu matkustaa oppimaan kaikkea uutta tästä pyöreästä pallostamme. sillä tarinoita sillä on varmasti kerrottavana niin paljon, ettei lopulta jaksa edes kuunellakaan. että mä nautin tästä kaikesta. sitä oppii uutta koko aika, vielä paremmin jos poistuu mukavuusalueeltaan.

en ajatellut postailla tänne blogin puolelle kaikkia kuviani, sillä tuntuisi tyhmältä julkaista ne triplasti täällä internetin hurjassa maailmassa. joten siis, kuvien kaipuussa mene tuonne: instagram.com/onervamaria. voin luvata, että ainakin niiden kaipuu loppuu..

Viikonlopun fiiliksiä

laiska sunnuntai ellie gouldingin ja bon iverin tahdissa. bon iverin minnesota on tainnut olla viime päivien kuunnelluin biisi. sopii jotenkin tämänhetkisiin fiiliksiin. aamuista jorailua ympäri asuntoa, hidas aamiainen sekä pihalla auringossa pötköttäminen. kolmatta vapaapäivää mennään. koulu ei ole vielä edes kunnolla alkanut. takana kaksi oikeata koulupäivää, jotka kestivät vain muutaman tunnin. leikittiin työhaastattelutilanteita ja keskusteltiin aiheesta. onko yliopistossa tämmöistä? enpäs tiennytkään. no, uskon että kohta se kaikki työmäärä, kirjapinot ja tehtävät rojahtaa päälle. tähänastiset hommat ei vaikuta ainakaan turhan haastavilta.

torstaista en muista oikein mitään. koulua, jonka jälkeen tehtiin herkkusalaatti hagassa. mitä loppupäivästä tapahtui? en muista. todennäköisesti laiskottelua kotona tai hagassa. perjantaina treffasin janskun keskustorilla, käytiin sybossa (eli alkossa) ja vinkut pakkaseen. tuona päivänä päätettiin ryhdistäytyä ja lähteä katsastamaan erään opiskelijakylän bbq -kekkereitä. terassi täynnä opiskelijoita, kaikki grillasi ja oli iloisia. mukavia ihmisiä ja rento meininki. lähdettiin konkkaronkalla myöhemmin keskustaan international welcome partyihin valanden -nimiseen yökerhoon. hyvä meininki ja kiva baari, jorailtiin porukalla ja semmottis.

lauantaina oli luvassa fuksiaiset. kahdelta silmät ristissä paikalle ja jakautumaan kymmenen hengen tiimeihin. kierreltiin rasteja ympäri kaupunkia, kuten suomessakin tavataan tehdä. ensimmäinen rasti oli kuitenkin niin järkyttävän huonosti organisoitu, että fiilis laski. tiimit pelasi vähän kuin beer pongia keskellä ostoskeskuksen vilkkainta käytävää, eikä vetäjät tiennyt itsekään kuka pelaa ketä vastaan ja mitä ylipäätään tapahtuu. odotettiin rastilla noin 15 min ennen kuin edes mitään alkoi tapahtua. seuraavakin rasti oli ostoskeskuksessa, miksi? ulkona paahtava helle ja me hikoillaan hektisissä ja täysissä ostoskeskuksissa, nyt palloilen ympäri mestaa etsien vastauksia kysymyksiin. no oli se ihan hauskaa, piti käydä muun muassa ottamassa valokuva kalakaupan omistajan kanssa ja selvittämässä kinkkiraflan annoksia. koko kierroksen aikana piti myös yrittää vaihtaa ohikulkijoilta kananmunaa johonkin parempaan, aivan kuten meidänkin fuksiaisissa. mein tiimissä oli mukavanoloista porukkaa, mutta mä en vaan ollut yhtään sosiaalisella päällä! olin niin väsynyt, etten osannut edes vastata mulle esitettyihin kysymyksiin. jos olisin ollut pirteä ja tajunnut maailmanmenosta jotakin, olisin voinut saada kivoja kavereita! paska reissu, mutta tulipahan tehtyä. kulttuurieroja: täällä yksikään ihminen ei nauttinut alkoholia koko kierroksen aikana. suomessa juomat korkataan yleensä jo ennen kuin kierros alkaa. päätettiin kuitenkin janskun kanssa edustaa härmäläisiä ja korkata sidukat kierroksen loppuvaiheessa. odoteltiin tuloksia ja voittajia portailla puolisen tuntia ilman, että mitään tapahtui. lopulta nukahdin siihen portaille ja heräsin siihen, että jansku ehdotti syömistä. lähdettiin tortillojen metsästykseen. tuskin voitettiin kuitenkaan. hagassa ahmittiin yhteensä varmaan 10 tortillaa, vaikka jansku käski mun lopettaa laskemisen. myöhemmin kotosalla ei tarvinnut kovin kauaa unta odotella.

inkkarikesä saapui, wipii! göteborg on kyllä hujan kaunis kaupunki. tukholma on göteborgiin verrattuna harmaa betoniläjä. göteborg on iso, vilkas ja talot toisinaan kuin keksipaketteja. silti kaupungilla on jokin ihmeellinen tunnelma ja sielu. rauhallisuus, vehreys, aistikkuus sekä kauneus. katuja kävellessä olo on aina huoleton. stressi ei kuulu tähän kaupunkiin. airingonsäteet välkkyvät kapeissa joissa, raitiovaunut kirskuvat ja matelevat sinisinä pötköinä kuljettaen kaupunkilaisia arkisiin askareisiin. hymyileviä koiranomistajia, ystävällisiä kioskien neitejä ja tervehtiviä naapureita. keskustassa musiikkikoulun nuoria soittamassa kitaraa ja laulamassa ohikulkijoille, tuoreet opiskelijat tanssimassa keskusaukiolla musiikin tahtiin, liikennevalojen värisiä kanootteja lipumassa ohi peräkanaa ja nuoret hyppimässä veneestä jokeen.

oon sopeutunut tänne kummallisen vaivattomasti. kämppä tuntui muutaman päivän jälkeen kodilta ja kaupunki tutulta ja turvalliselta. koti-ikävää on jännä ajatella, sillä tavallaan tunnen sen, tavallaan en. en osaa selittää, mitä tunnen, mutta elän hetkessä. läheisiäni kannan mielessäni jokaiseen kollkaan täällä, mutta muuten mun on oltava tässä, ja nyt. elämä kuitenkin on aika hemmetin siisti lahja, joka pistää ihon kananlihalle.

Vapaapäivää

huomenta. pyörin lakanoissa uni simmussa suunnitellen aamuteen keittämistä ja ison, herkullisen aamiaisen nauttimista. vapaapäivä, taas. aika pehmeä lasku koulussa, viime viikolla welcome week ja vain parina päivänä muutama infoluento. tällä viikolla kaksi koulupäivää. eilinen, ensimmäinen oikea koulupäivä kesti sekin vain parisen tuntia. ensimmäinen päivä meni hyvin, mukavat opettajat ja mukavanoloisia kanssaopiskelijoita. kirjoja pitäs lainata, ostaa ja alkaa lukemaan.. onneksi kirjoja saa lukea myös englanniksi, huh. meillä ei olisi muuten ollut edes mahdollisuutta opiskella englanniksi. enpäs tiennytkään. sain suomessa semmoisen käsityksen, että vaihtarit saa opiskella enkuksi. jos en osaisi sanaakaan ruotsia, olisin nyt aikamoisessa pattitilanteessa. vaikeaa on ymmärtää kaikkea, mutta kyllä kieli varmasti pikkuhiljaa kehittyy. pakko kai sitä on poistua mukavuusalueelta ja alkaa kylpemään kielessä, jos sitä haluaa oikeasti oppia. mua ei muuten jännittänyt ensimmäinen koulupäivä lainkaan!? oonkohan päässyt jännittämisestä eroon, kun suhtaudun näin tyynen rauhallisesti kaikkeen uuteen. luulisi, että luokkahuone täynnä vieraita ihmisiä puhumassa ruotsia ja katsomassa mua, kun nousin ainoana ihmisenä pystyyn ja tervehdin kaikkia, olisi jännittänyt. mutta ei. hyvä kun sain sanaa suustani luokassa, kun aloitin puolitoista vuotta sitten laureassa.

yksi vinkki muuten ihmisille, jotka on lähdössä vaihtoon: älä ota itselleni kahta kuukautta palkatonta lomaa ennen lähtöä, lähde reilaamaan ja käytä omaisuuttasi siellä. mä elän täällä nyt nimittäin miinuksella. opintotuet menee vuokraan ja laskuihin, joten mulla ei ole ruokaan, bussikorttiin, saatika muuhun huvitteluun rahaa. miten kukaan pärjää täällä ilman säästöjä? okei, tilille tupsahti stipendiraha ennen vaihtoa, mutta sekin ilmestyi niin aikaisin, että oli aikaa käyttää sitä kotona. onneksi kotoota lähetetään ruoka-avustusta, mutta onhan tää ihan pepusta. säästäkää rahaa hyvät ihmiset, käykää töissä! onneksi mä voin syyttää taloudellisesta tilanteesta ainoastaan itseäni. olipahan muuten ihan hemmetin hyvä kahden kuukauden loma, sen voin sanoa.

maanantaina lähdettiin konkkaronkalla angered -nimiseen kaupunginosaan. verrattavissa helsingin itäkeskukseen, mutta paljon isommassa mittakaavassa. oli vaikka mitä kulttuuria, putiikkia, dönerkojua, vihannesmyyjiä, juustoputiikkeja, tarjoushalleja, etnisiä ruokakauppoja.. shoppailtiin halvalla kaikenmoista ja istahdettiin kahville ja täytetylle patongille erääseen juustokauppaan. taivaallista juustoa tuoreen patongin sisällä, ja hintaa oli reilu kolme euroa. maurizio haki meidät, lidliin ruokaostoksille ja sekoiltiin kaupassa kuin mitkäkin pikkulapset. heiteltiin ruokia toisten koriin ja toinen yritti väistää niitä. illalla kotiin, ja oli muuten ensimmäinen hetki muutettuani, kun vain makasin sängylläni tekemättä mitään. sitä on ollut menossa ihan koko aika. opettelin illalla myös jonglöörausta, sain jo kolme palloa ilmaan ja heiteltyä edestakaisin pari kertaa! woop!

eilen ensimmäisen koulupäivän jälkeen mentiin janskun kanssa palloilemaan keskustaan. kaunis alkusyksyn päivä, aurinko porotti ja toi lohtua kylmeneviin päiviin. navigoitiin alkoa hyvä tovi, löydettiin taivaallinen vintagekauppa, käytiin kauppahallissa kasvattamassa ruokahalua ja lopulta löydettiin alkon ovelle. miksen käy koskaan helsingissä kauppahallissa? vinkkujen kanssa käppäiltiin kauniin, vehreän puiston halki, jossa paikalliset nauttivat viimeisistä helteistä ja mahdollisuudesta istua nurmella. hagassa syötiin lounasta, nautittiin huurteiset, fiksailtiin pyöriä, hengailtiin janskun kämppiksen boan kanssa ja käytiin google street viewillä orimattilassa kuin myös mosambiquessa. illemmalla haettiin kaupasta pullaa ja karkkia ja vähän varastojen täydennystä system bolagetista. istuskeltiin iltaa kotosalla, maria liittyi seuraan. käytiin läheisessä baarissa yhdillä ja takaisin hagaan. pyöräilin vielä reippaana tyttönä kotiin nukkumaan!

ei olla päästy oikein viettämään aikaa muiden kansainvälisten opiskelijoiden ja vaihtareiden kanssa. ne hengailee enimmäkseen niillä opiskelija-alueilla, josta me ei saatu kämppiä. niillä on bbq -kekkereitä ja varmasti vaikka mitä meininkiä. missattiin myös ensimmäisen viikon massiiviset tervetuliaisbileet, vaan koska ei oltu liitytty facebookissa johonkin ryhmään. onneksi tutustuttiin vaihtareiden orientaatiopäivänä muutamaan kivaan tyttöön, jotka sanoi kutsuvansa meidät niiden opiskelija-alueen meininkeihin. saatiin oikeastaan juuri eilen kutsu istumaan iltaa, mutta jämähdettiin vaan kotiin istuskelemaan. kyllä sitä ehtii varmasti vielä tutustua noihinkin meininkeihin. pidän kuitenkin arvokkaana ja erityisenä tätä tilannetta, missä itse on juuri nyt. näkee göteborgin paikallisten silmin, kuulee tarinoita kaupungista ja oon nähnyt jo vaikka mitä lähiöitä, itäkeskuksia ja kaupusteluhalleja. taitaa olla juuri sitä, mitä taas muut vaihtarit haluaisi kokea. pitää jotenkin yhdistää voimat siis.

jos sitä vihdoin nousisi ja keittäisi sitä teetä.

Tuulen tuivertama

remonttireiskat ahertaa täällä hagan kämpillä viimeistä päivää. minä ja navidad puolestaan löhötään ja syödään janskun karkit. janskun huone on ihana. huomaa kyllä, että ne on remontoineet ja sisustaneet tätä koko päivän. tämä vanha kaupunki on muutenkin niin sympaattinen, romanttinen ja rento. harmillista, että kesä on lopuillaan, tossa täydellisellä sisäpihalla voisi järjestää barbeque -juhlia ja illanistujaisia. janskun kämppis boa moppaa lattiaa ja mä puin hölmön hatun päähän. kauheesti taas mustakin apua.. kunnes mun lainapyörän lukko löytyy, mä pyöräilen täältä kotiin.

tänään oli virallinen muuttopäivä. muutettiin aamulla hostellista uusiin asuntoihimme. ihmeen vaivattomasti sain jättimäisen laukkuni uuteen kotiin. puuttui siitä kuitenkin ne kaksi pyörää. kotona odotti aamiainen, jonka nautittuamme lähdettiin kirpparikierrokselle. kävelymatkan päässä sijaitsee kiinnostava kirppis, myyjien pöydissä notkui vaikka mitä ihanaa ysäriroinaa ja vaatetta. olisin voinut koluta siellä paljon pidempään. mukaan tarttui onneksi yksi vanha kunnon väiski vemmelsääri t-paita! ajettiin sporalla kaupungin halki jonnekin ihme lähiöön, jossa sijaitsi halleja myyjineen. voi apua sitä roinan ja eri kulttuurien määrää. kaikki kosmetiikka, pesuaineet ja muu krääsä oli puolet halvempaa kun kaupoissa, mikäs siinä. kotona navidad kokkasi taas jotain chileläistä perinneruokaa riisistä, jota syötiin kananpojan ja avokadon kanssa. mielenkiintoista oppia erilaisista ruokakulttuureista ja päästä maistamaan kaikkea ihan ihmeellistä kotona. tähän asti kaikki ruoat on olleet todella herkullisia. illemmalla tultiinkin sitten moikkaamaan janskua ja mariaa, jäätiin iltapalalle ja höpöteltiin aikamme. näiden latinolaisten kanssa aika ottaa kyllä aina vähintään aikansa.. se on kyllä mun mieleen. mitä vähemmän stressiä ja elämän aikatauluttamista, sen parempi.

eilen vietettiin tyttöjen iltaa hostellilla. jauhettiin tyttöjen juttuja ja syötiin kamalat karkkiöverit. joku muuten varasti meidän täyden ruokakassin hostellin jääkaapista. en jaksaisi oikein uskoa, että on ihmisiä, jotka tekevät tuollaista. kai niitä inhottaviakin ihmisiä sitten löytyy, en vaan haluaisi uskoa sitä. no juu. eilen päivällä oltiin nordstan -nimisessä ostoskeskuksessa keskustassa. olisikohan se sama paikka, jonka wikipedia väitti olevan skandinavian suurin ostoskeskus. se oli kyllä aivan jäätävä, sen sisällä oli viisi eri ostoskeskusta. käytiin yhdistetyllä aamiaisella ja lounaalla meksikolaisessa all you can eat -ravintolassa. aaaah. sydäri oli lähellä. löysin myös ihanan bling -nimisen kaupan, jonka nimi olisi voinut olla myös esimerkiski swääg. niittilippiksia, niittiglitterkenkiä, niittirintsikoita ja blingbling koruja. oikeastaan ihan mitä vaan mustaa ja coolia, jossa on niittejä tai glitteriä.

täällä myydään muuten jauhelihaa yli 2 kg:n paketeissa, repesin nauruun kun näin niitä kaupassa. kaupasta ei myöskään saa kolmoskaljaa, miettikääs sitä. eikä puolestaan alkosta saa kylmää kaljaa, joten tästä helvatan kaupungista ei saa kaupasta kylmää keskikaljaa! leuka loksahti asvalttiin, kun tajusin tän vääryyden. nauttikaa nyt suomessa siitä jääkylmästä kohvista munkin puolesta. onneksi täältä saa sentään ruisleipää ja salmiakkia! ostin tänne säkillisen salmiakkiremmejä, mutta ei ne tule riittämään. joten onneksi salmiakki. ah. täällä on joka nurkassa sushiravintoloita, pitää alkaa testailemaan niitä. kirjoitanko täällä ylipäätään muusta kuin ruoasta ja oluesta?

huomenna pyöräilen kouluun, haetaan opiskelijanumerot sekä opiskelijakortit. siitä mennään fixailemaan pyöriä tutulle fillarikorjaajalle, ja siitä lähdetään jonnekin markettiin, josta saa ainakin vihanneksia halvalla. meille ei oikein selvinnyt, mitä muuta sieltä saa. kielimuuri astuu esiin hetkittäin. navidadin ruotsikin on aika huonoa, kysyin tänään esimerkiksi, mikä on haarukka ruotsiksi ja hän vastasi: "ingen aning!" joten aina ei oikein tiedä, mihin ollaan menossa, miksi ja milloin ja kenen kanssa. no, vähän jännitystä elämään. ollaan kuin mikäkin perhe janskun, navidadin ja marian kanssa, nähdään lähes päivittäin ja vietetään paljon aikaa yhdessä. syödään, puuhaillaan ja käydään ostoksilla, kuten huomenna siellä jossain paikassa x. wc

täällä on varmasti kylmempi kuin suomessa! palelin tänään koko päivän tuulitakissa. merituuli on todella todella voimakas, aivan eri luokkaa kuin helsingin kauppatorilla. innolla odotan sitä viiltävän kylmää viimaa talvella, jos jo syyskuun ensimmäisenä päivänä tärisen kuin mikäkin. hyi.
leikitään, että kesä jatkuu. istuisin joen varsilla ja terasseilla, pyöräilisin päivät pitkät ja jättäisin huoletta tuulitakin kotiin. ..vapaaehtoisia tuomaan tänne mun untuvatakin?