sunnuntai 8. joulukuuta 2013

2.

talvi saapui. ratikat ei kulje lumen takia. mein kämppä on täynnä tanssivia joulupukkeja, tonttuja, tuikkuja, jouluvaloja ja koristeita. täällä on niin kotoisaa. lämmin tunnelma ja paljon välittämistä. tänäänkin aamulla keittiöön astuessa pöydällä odotti aamiainen mulle. ja kello yksi on vielä aamu sunnuntaisin. kanakeitto porisee liedellä. ei ole kyllä kovin aikuinen olo. löhöön sängyssä muumilakanoiden välissä tipipaita päällä ja odottelen "onervaa, kom att äta!" -huudahdusta. no mikäs tässä ollessa. mä voisin yrittää muistaa viime viikkojen tapahtumia.

- kahden viikon loma koulusta. alkoi siinä muutaman päivän löllöilyn jälkeen turhauttamaan! unirytmi oli vinksallaan enkä saanut itsestäni paljoakaan irti. onneksi sentään urheilin lähes joka päivä. mua ei ole tehty tuommoseen laiskotteluun. arjen alettua tajusin, että se on juurikin se lepposa arki, joka tekee mut onnelliseksi. mä haluan toimia, tehdä, ottaa haasteita vastaan, oppia ja kehittyä. nauttia kaikesta mitä ympärillä tapahtuu. nyt pitäisi ainakin olla motivaatiota kohdata ensi viikolla alkava, lukukauden vimeinen kurssi.

- kolme viikonloppua tässä hurahtanut. jokainen on mennyt jos minkäkinmoisissa hipoissa ja kekkereissä. ilman viikonloppujen sosialisoitumisia olisin vamaan syönyt pääni täällä neljän seinän sisällä ollessani. olofshöjdissä (isoin opiskelija-asuntokeskittymä) oon viettänyt iltoja erasmus -kamujen kanssa. muutamia vaihtaripainoitteisia opiskelijapippaloita ollaan käyty katsastamassa, niitä tuppaa olemaan aika paljon noissa kylissä. yhdet oli liikuntasalissa, jossa oli ihan älytön määrä porukkaa. pelasin ekan kerran peer bongia ja voitettiin. mun ansiosta tietty. oon kyllä tullut tässä siihen tulokseen, että mä oon niin onnellinen etten saanut opiskelija-asuntoa! siellä saisi tuskin nukutuksi minään päivänä viikosta. ne huoneetkin on ihan kolkkoja. siellä on hauska käydä kurkkimassa menoa, mutta tänne ihanaan ja rauhalliseen kotiin on aina niin mukava palata illan päätteeksi. tämä kaupunginosa tuntuu myös niin paljon kotoisammalta. merikin tuossa lähes ikkunan alla.

- oon viettänyt iltoja myös luokkalaisten kanssa. mä olen ylpeä itsestäni, että oon vihdoin pystynyt hengailemaan niiden kanssa ihan normaalisti ja pysynyt mukana jutuissa. kielimuuri ei enää tunnu ylitsepääsemättömältä. onhan siinä kestänyt aikansa päästä kurssilaisten juttuihin mukaan, kun ei niiden keskusteluistakaan ole aikaisemmin mitään ymmärtänyt. vaikea siinä sitten mennä tekemään tuttavuutta ja heittämään ilmaan jotain keveää smalltalkia. itsevarmuutta on pitänyt myös kahmia puoleensa aikamoisesti. se alue on kyllä vieläkin hieman työn alla. perjantaina hengailtiin annan kanssa puolestaan meillä ja mentiin katsomassa yhtä mein lempparibändiä, panda da pandaa. oli kyllä ihan huippu keikka ja huippu ilta. ihan pähkinöinä siellä yleisössä.

- eilen muutama vaihtarikamu tuli meille ja toi leipomansa kakun ja keksejä. lähdettiin tästä kunnon hyviin reiveihin tohon kivenheiton päähän. ton mun lempparisillan alle, siihen graffittitaloon eli taidehalliin. mun uus lempipaikka ehdottomasti. oon ihastellut sitä rakennusta monet kerrat ulkoa. no okei, hieman oon kurkkinut ikkunoista sisään. tietysti just siellä sitten on tommosia tapahtumia, mitä mä oon koko syksyn ettinyt täältä! vihdoin kunnon musiikkia. me oltiin kaikki kaivattu juuri tuommosta paikkaa täällä. ilmainen sisäänpääsy ja narikka, luksusta. avenyella (kaupungin yöelämän keskittymä) et pääsisi edes sisään alle 15 eurolla. ja kyllä, ihan järkyttäviä nuo baarien sisäänpääsymaksut täällä! ei ole onneksi monta kertaa syksyn aikana joutunut noita sisäänpääsyjä maksella. oli huippu ilta, jorailtiin vaan ja nautittiin musiikista.

- koulussa oli tällä viikolla kaksi presentaatiota. pidettiin kokkikorneri joulutorttujen valmistuksesta sekä presentaatio rukiista suomessa. molemmat meni hyvin. kokkikornerissa saatiin seurata seitsemän muun ryhmän kokkailuja ja maistaa tuotoksia. voi miten paljon uusia ideoita ja reseptejä sai keittiöön! päällimäisenä mieleen jäi pizza, jonka pohja oli tehty kukkakaalista. niin hyvää. oli myös muun muassa kunnon piffiä, lohi-pinaatti-cremefraiche -omelettia ja oliivimörsseliä bruchetan päällä. perjantaisesta ruisesityksestä jäi kuitenkin vielä parempi filis. esitettiin tämä nyt tuntemattomalle luokalle ja paineet oli aika kovat. oltiin vielä viimeinen ryhmä ja piti saada ihmiset pysmään ylipäätään hereillä. mutta kaikki oli ihan fiiliksissä! ne nauroi ihan antaumuksella ruisleipämainokselle, kuunteli hymyissä suin ja kyseli kaikkea. jeah. syötettiin niille vähän jälkiuunileipää ja ruissipsejä myös. siihen päivään päättyikin neljäs kurssi. neljä takana, yksi edessä.

jotain randomjuttuja voisi vielä tähän lätkäistä. mä oon hurahtanut joogaan. kävin janskunkin salin joogassa ja olin sen jälkeen kuin missäkin taivaissa. tiukkaa akrobatia- ja voimareeniä 75 minuuttia. heitä siinä punnerrusasennossa sitten jalka olkapääsi yli ja kannattele koko vartaloasi ainoastaan käsilläsi. joku päivä mä opin senkin kyllä vielä. 12 yötä jäljellä ja mun maha heittää komean kärrynpyörän joka kerta kun muistan tän. tuntuu, että mä oon asunut täällä kauan. että mä olisin kotona. mutta mulla on koti, joka ei oo täällä. kaikki tuntuu jotenkin kaukaiselta. mä oon sopeutunut niin hyvin, että se tekee myös lähdöstä kahta vaikeampaa. kaikki tulee kyllä palautumaan suomessa varmasti nopeasti mieleen. tällä hetkellä mä en vaan muista elävästi kaikkea. mulla on kuitenkin tosi lämmin olo. mulla meni oikeastaan iho kananlihalle kun mietin sitä, että nään kaikki mun elämäni ihmiset ihan kohta.










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti